Pieniä juttuja.

9.9.2016
Suloisia, söpöjä, rauhoittavia, mietityttäviä, arkisia, haastavia.

Tällä viikolla olen ollut aika väsynyt, kiitos yöherätysten, ja yrittänyt keskittyä sellaisiin asioihin, mistä tulee hyvä mieli. Meillä on myös ollut täällä jokapäivä yksi hoitolapsi iltapäivällä, sillä meidän keskimmäisen luokalla loppuu nämä pari ekaa viikkoa koulu hiukan aikaisemmin ja tämän pojan äiti olisi muuten joutunut lähtemään kesken työpäivän ja viedä pojan työpaikalleen iltapäiväksi.

Mielelläni siis autan ja poika on tosi kohtelias ja mukava, mutta helposti tylsistyvä. Olen siis ollut aika puhki aktiviteettien keksimisestä, kun en niin ole mikään leikkaaliimaa-tyyppi :) 

Ja siis missään nimessä hoitolapsi ei ole mikään kauhukakara, päinvastoin ja vain tosi erilainen ja myöskin ainut lapsi eli silläkin tavalla porukassa erilainen lähestymistapa asioihin, kuin ehkäpä sitten sisaruksilla, ketkä syntymästä asti joutuvat odottamaan omaa vuoroa, jakaa jne.
edit. disclamer vielä, että siis tämä ei sillä, että sisaruksien kanssa varttuneet olisivat mitenkään parempia. Erilaisia vain. Molemmissahan on ehdottomasti puolensa.

 Hymyilyttää silti, että hän tosi mielellään tulee meille ja sinällään kiva huomata, että on huomannut jo minkälaisia asioita meillä tehdään eritavalla ja toiminut sen mukaan :)

Mut juu, erityisesti tämä sumuinen aivotila on herkistänyt näille pikkujutuille, kuin esimerkiksi ihanille Liberty-kuosisille napeille, mitkä ostimme Elsin mekkoprojektia varten. Nappasin tarvittavat napit heti purkista ja Elsi sitten piiitkän aikaa järjesteli ja leikki napeillansa eilen aamulla.

Töpsykkä kantoi pientä lasista purkkia nappeineen eilen kaikkialle ja olin jo aivan varma, että koko purkki menee hetkenä minä hyvänsä tuhannen säpäleiksi, mutta niin hienovaraisesti hän sitä huolehti, että tuola vieläkin on ilman särön säröä :)

Eilen sade herkesi hetkeksi ja pääsimme pienelle kävelylle. Pysähdyin kuvaamaan loppukesän/alkusyksyn Hortensioiden uskomatonta väriloistoa. Harmi vaan Elsi jäi epätarkaksi, kun juuri astui sinänsä sopivalla hetkellä kuvaan. Nuo Hortensiat kasvavat täällä aivan valtavina puskina. Loppu heinäkuusta yleensä kukkivat siniset ja valkoiset ja vaaleanpunaiset. Ja pinkit ja syvemmän violetit nyt syyskuussa. Kotipihalta olen monta kertaa jo katkonut vaasiin kukintoja ja lapsetkin tuovat niitä minulle vähän väliä, kun tietävät että tykkään.

Tänä aamuna saavuttuani kaatosateesta kouluvientireissulta ajattelin lukea muutaman sivun ihka-uudesta Potter-kirjasta. Onkohan tätä vielä Suomennettu? Hei ja huomaa fanisukat :))

Kahvista huolimatta kirjan luku alkoi väsyttää niin valtavasti, että päätin sittenkin tulla tähän tietokoneelle hommiin. 

Huh ja vähän hullua laittaa tällainen oma jättinaama tähän, mutta oli tässä syytäkin. Kuten näkyy, mun iho ei ole missään maailman parhaimmassa kunnossa ja tuollaista pikkunäppyä on otsassa ja sitten isompaa leuassa ja poskissa. Olen jo aikoja sitten lueskellut eri näppyjen eri paikkojen yhteydestä muuhun kehoon (face mapping), mutta ollut liian väsynyt etsimään itse selkokielistä tekstiä, mitä todella voisin asialle tehdä. Tämä video tulikin aivan loistavaan saumaan ja todella todella mielenkiintoinen. Muidenkin näppyläisten kannattaa katsoa :)

Tuli hyvä mieli ja motivaatiota jeesata omaa kroppaa vielä enemmän, sillä kasvojen ihon kunto on kyllä sellainen, mikä helposti saa mielen matalaksi. Toivoa siis on <3

***

Irlannissa on siis taas aivan tajuttoman sateista ja todellakin syksyistä. Vissiin huonon kesän jälkeen itse kukin jaksoi sen voimalla, että syksyllä on sitten kaunista. No eipä ole näkynyt ja siksipä tunnelmoidaan valojen ja kynttilöiden loisteessa aamupalasta asti. Ei paha sekään.

Mukavaa perjantaita kaikille ja halauksia, Sara xxx




4 kommenttia on "Pieniä juttuja."
  1. Oi vau, hortensiakuva on upea! Eikä puhelinella katsottuna ainakaan epätarkkuutta edes huomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on vain niin upeita ja niitä on täällä paljon kaikkialla. Ja hyvä ettei epätarkkuutta niin huomaa :)) kiitos, kun kommentoit, kun mä pelkäsin tämä menevän taas yksinpuheluksi ❤️

      Poista
  2. Upea tuo hortensiakuva tosiaan ja pieni epätarkkuus kukkamekkoisessa tyttösessä tekee siitä musta ihanan harmonisen, yks pikku-Hortensia siellä kuvassa mukana =)
    Mulle on jäänyt tuosta face mappingistä mieleen vain se, että leuan alueen finnit korreloi vatsavaivojen ja ruoansulatuksen kanssa ja myönnettävä on, että paikkansa pitää =/ tavallaan kyllä helppo kiinnittää tuohon huomiota, mutku aina ei jaksa (seliseli)

    Ihanaa syksyä teille!

    -Kaarina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikun mä olen nimenomaan käsittänyt useammasta tahosta, että leuan ja poskien finnit on hormonaalisia ja otsassa suolisto. Mut joo ehdottomasti on aika haastavaa tämän kaiken keskellä spesifioidusti syödä ja popsia lisäravinteita omiin juttuihin. Toivottavasti effortista tulee tuloksia, reportoin niitä sitten :) Syksyterkkuja myös sinne ja kiva, kun kommentoit!

      Poista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!