Unettomia öitä.

12.9.2016
Mä yritin keksiä maanantaiksi jotain yltiöpositiivista aihetta, mutta mä olen vähän sellainen tyyppi, että jos jokin asia on mytyssä, en kykene esittämään pirteää ja aurinkoista. 

Syynä tähän apeuteen on koko viikon kestäneet aivan tajuttoman huonot yöunet.
Siis voi luoja miten voikaan vähäunisuus, unettomuus taikka häiritty uni vaikuttaa mielialaan.

Yhden yön jälkeisen päivän jaksaa ehkä sellai pikkusen krapulamaisessa horroksessa tassuttelu, milloin sallii itsellensä vapautuksen kotitöistä ja ruokakin on jotain helppoa ja nopeaa.

Useampi yö putkeen... oh dear...

 Normaalisti herään joka yö kerämään tämän tyttösen talteen meidän väliin. Se on ihan iisi juttu; kaappaan hänet vain syliin ja sit jatketaan unia. Toki rikkoo unen, mutta normaalisti ei juurikaan muuten häiritse. Meillähän ollaan oltu pitkän linjan perhepetiläisiä (hyi olkoon tuota sanaa) ja itse koen sen tavallaan helpoimmaksi ratkaisuksi, sillä kaikki minun tyypit on kaivanneet läheisyyttä öisin juuri tähän 3-4 vuoden hujakoille. Olen itsekkin herännyt joka yö huhuilemaan äitiäni 6-vuotiaaksi asti, että karma tai jotain, mutta en oleta tähän vielä hetkeen tulevan muutosta.

Hankaluutta tuo se, kun joinain satunaisina öinä toinenkin kaipaa äitiä yöllä. Tai niitä, kun sitten vielä kolmaskin tarvitsee minua. Samaan aikaan, eri aikaan...hohhoijaa. Miehen haastavan työn takia ja pitkien tuntien on hänen syvä uni ihan ehdoton juttu ja sitä en halua häiritä. Eipä tuo kyllä mihinkään risahdukseen heräisikään tuo siippa :D

 Fiksuintahan sinänsä olisi ottaa töpsykkä jo alkuillasta meidän väliin, kun sinne kerta poikkeuksetta päätyy, mutta mulle on sitä hiukan omaa luksusta käydä yksin nukkumaan. Muuten tuntisin oloni enemmän 24/7 käytössä olevalta automaatilta. Kun lapset menevät nukkumaan saan olla ihan hiljaa. koirakin ymmärtää yleensä tuossa vaiheessa käydä iltaunille.

Viimeisen viikon kuitenkin olen heräillyt useampana yönä syystä jos toisesta valvomaan useammaksi tunniksi. Yhtenä yönä mies nukkui levottomasti ja toisena stressasin yön tunteina sellaisia asioita, mille en edes voi mitään, kolmantena yönä valvoin vastakipuja, neljäntenä sitten näitä kuuluisia "kaikilla joku pelottaa samaan aikaan"-juttuja. Pari yötä tässä takana jo näitä suhteellisen normaaleja yhden herätyksen unia, mutta olo on vieläkin kuin pesäpallomailalla lyöty.

Välillä mietin opinko enää edes nukkumaan kokonaisia unia ja muutaman yön se silloin Suomessa veikin aikaa, että opin nukkumaan läpi yön. 3 viikkoa täysi yöunia ja aloin jo itsekkin ihmettelemään, tältäkö tämä todella tuntuu, kun on hyvin levännyt??? :)

Iltaisin saisi olla vähän vähemmän ^ tuota aktiviteettia. En taida olla ainut tähän syyllistyvä :) Itselläni ei yleensä ole aikaa paneutua päivän mittaan omiin juttuihin ja on kieltämättä mukavaa ja rentouttavaa lueskella kaverien jutut, blogit ja kuvat illalla pötkötellen. Päivän mittaanhan someen ehtii kerääntyä yhtä sun toista. Yritän kovasti mennä nukkumaan ajoissa ja viimeisen puoli tuntia edes lueskella lehtiä kännykän sijaan. Myös viihtyisä makuuhuone on parasta mitä tiedän. Meidän huoneiden vaihto lastenhuoneen kanssa on ollut paras juttu ikinä. Mä rakastan meidän valoisaa ja viihtyisää makkaria nyt. Pujahtaminen ihaniin lakanoihin iltahämärissä on parasta.

Toivon siis, että tuleva viikkoa on täysi parempia unia ja pikkuhiljaa paranevaa mieltä ja enemmän inspiraatiota. Energisempää oloa itse kullekkin ja miten teillä nukutaan? Sara xxx

4 kommenttia on "Unettomia öitä."
  1. Voih, tsemppiä sinulle kovasti! ❤️ Toivottavasti yöt helpottavat pian, kun jaksaisi muistaa että nämä ovat vaiheita jotka menevät aikanaan ohi. Mutta kun elää sitä hetkeä, ei se paljon lohduta. (Taisin tulla ihan väärään aikaan lukemaan postausta kun haaveissa on kolmas noiden 5- ja 3-vuotiaiden lisäksi... :D No, vitsit sikseen mutta täytyy tätä uniaspektiakin siinä pohtia, omaa jaksamista kaikkiaan. Vauvakuume vain meinaa peittää sen kaiken alleen...). -eevaos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh no tällaisia viikkoja tulee aina toisinaan. Kuhan ei jäisi pidempi putki päälle :) Mä sanoisin pikkukolmosen aujteen vain, että go for it! Minusta on ihana olla kolmen äiti ja tuskin tuo Elsikään nyt lopunikäänsä heräilee :))

      Poista
  2. Ounou :(
    Toivottavasti teillä nyt helpottaisi, jaksuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi no eika kai tämä nyt enää voi jatkua yötolkulla? ;) ja tässä mä puheista huolimatta selailen kännykkää kello 22:51, kääk!

      Poista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!