10 vuotta sitten.

12.10.2016
10 vuotta sitten lokakuun toisena tiistai-aamuna heräsin Etelä-Portugalissa vieraspatjalta lattialta ja päivän ensimmäinen ajatus oli kristallin kirkas ja ehkä voimakkain vaistomainen tunne, mitä koko elämäni aikana olen kokenut; minun täytyy tavata Liam.

Minun täytyy saada olla hänen kanssaan koko loppuelämäni.

Olimme tavanneet Heinäkuussa ja ensinäkemältä ihastuin pitkään Irlantilaiseen ja pyysinkin hänet treffeille (mitä en ikinä normaalisti uskaltaisi tehdä). Meidän ensimmäisille treffeillekkin kutsuin vaikka ketä ja no, en ehkä ollut mikään maailman paras deitti muutenkaan, kun unohdin tekstata kiitokset jälkikäteen. Tapailimme kuukausien mittaan silloin tällöin, mutta koska molemmat olivat juuri päättäneet olla sinkkuja pitkään edellisten ei niin hyvien suhteiden jälkeen, minä ainakaan en ottanut treffailuja kovin vakavasti. Vaikka moneen kertaan mietinkin, miten toinen ihminen voi olla just niin täydellisen samanlainen ajatusmaailmaltaan kuin minä?

 No kuitenkin, tuona lokakuisena tiistai-aamuna tajusin, että juuri tämä Liam on elämäni rakkaus, vaikka emme olleet melkein kuukauteen nähneet, en juuri ollut pitänyt yhteyttä ja saatoin vain toivoa, että tunteilleni olisi yhtä voimakasta vastakaikua.

Niin ja mun isä oli meillä kylässä :)
Kysyin isältä noin muina miehinä, että miltäs kuulostaisi, 
jos mentäisiin tuonne mun yhden kaverin baariin lounaalle? 
Ja kuinka hermoheikkona olinkaan tuon puolentunnin kävelymatkan.

Ja kuinka lamaantunut olo tulikaan, kun baaritiskin takana olikin toinen mies eikä Liam.
Tilasimme silti ruoat ja tämä toinen mies sanoi soittavansa Liamin paikalle.

Jep, hän oli vielä nukkumassa, kun tämä Dave soitti, että täällä olisi tämä yksi Sara ja hänen isänsä vailla lounasta. 
Ja niinpä tämä maailman kiltein mies laittoi meille mitä ihanimmat lounaat. 

Vielä jäi ongelmaksi, että kuinka hitsissä minä viestittäisin hänelle, että nyt olin tullut tähän hänen loppuelämäkseen :))

Baarissa ei ollut muita asiakaita, Dave oli häipynyt johonkin ja Liam baarin keittiöön ja niinpä päätin, että vien meidän tyhjät lautaset sinne hännelle. Miten sitä voikin muistaa niin elävästi kaikkien vuosien takaa sen tunteen, kun hölmistyneenä seisoimme tuppisuina siinä tiskialtaan vieressä ja sitten tein elämäni parhaan siirron - muiskautin pusun suoraan Liamin sulle sanomatta mitään!

Eikä siihen sitten muuta tarvittu. Siitä hetkestä eteenpäin me molemmat tiedettiin, että tämä on nyt tässä. 
Vaikka Liamilla oli jo lentoliput Islantiin, mihin hänen piti mennä töihin talvipuoleksi. 
Ja minulla Marraskuuksi liput Suomeen, mistä olin ajatellut muuttaa Tammikuussa Lontooseen.

Islannin liput jäi käyttämättä ja Lontoo vaihtui yhteiseksi kodiksi Dublinissa.

Ja nyt kymmenen yhteisen vuoden kunniaksi lähdemme tänään pariksi yöksi meidän uuteen kotikaupunkiin lomalle ja etsimään meille kotia. Mun vanhemmat ovat täällä pitämässä lapsista ja koirasta huolta. Kutkuttava ajatus, että kymmenen vuoden lukuisien muuttamisien ja eri kotien jälkeen, me saatamme vihdoin löytää sen paikan, mihin vihdoin juurrumme!

Kymmenen vuoden jälkeen myös tuo kristallin kirkas ajatus on vielä täysin muuttumaton <3

***

Ja vaikka olen innoissani uudesta kodista, tulee näitä tämän kodin uskomattomia auringonnousuja kyllä ikävä. Tippaakaan en ole sävyihin koskenut; värit todella ovat noin kirkkaita ja syviä. 
Tämä itse alimman kuvan auringon pilkistäminen ei ole läheskään yhtä näyttävä kuin tuo ensimmäinen näytös parikymmentä minuuttia aikaisemmin.

Voikaahan hyvin ja palaillaan perjantaina! Sara xxx

22 kommenttia on "10 vuotta sitten."
  1. Ihania kuvia :) ja vielä ihanampi tarina! <3 Voisiko romanttisempaa enää olla?

    Tsemppiä kodin etsintään, kyllä se oikea koti siellä teitä odottaa :) ja ISO plussa uudesta mobiiliversiosta, itse luen blogeja paljon kännykällä ja tämä pieni juttu tekee siitä huomattavasti helpompaa ja nautinnollisempaa. Kiitän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tämä mobiiliversio on kyllä kiva siksi uupui, kun olin aika tarkka minkämoisen halusin :)

      Ja toivottavasti koti huomenissa löytyy, iik!

      Poista
  2. Voi miten romanttinen tarina, kuin suoraan elokuvista! :) Paljon onnea 10-vuotispäivänne johdosta ja ihania yhteisiä päiviä uuden kodin etsinnän lomassa ja toki sen jälkeenkin! <3 Pidän peukkuja, että teille sopiva koti löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja onhan tuo aika siirappista, mutta täyttä totta :))

      Poista
  3. Oi, olipa ihanaa lukea tämä teidän tarina ❤️ Onnea kodin etsintään! -eevaos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva, jos tykkäsit. Tähän tarinaan ennen ja jälkeenkin liittyy monta hauskaa juttua, mutta tuo päivä on todella tärkeä merkkipaalu itsessään.

      Poista
  4. Oih ihana tarina, kylla tuli tippa silmakulmaan! Me tavattiin myös mieheni kanssa olosuhteissa jotka eivat olleet ihan otollisimmat, eli molemmilla vakavat suhteet takana mutta se tunne etta tama on SE oikea. Oli se sen arvoista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin aina herkistelen tuota miettiessäni :) Ja niin se elämä vain vie ja onneksi vie <3

      Poista
  5. Aivan ihana tarina <3.

    Vielä ihanammaksi sen tekee se, että meillä on sama vuosipäivä ja sen lisäksi tänään tasan kymmenen vuotta sitten mieheni kosi minua. Joten meillä on yhteinen merkkipäivä, mikä on aika hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu <3 meillä onkin koko lokakuu tärkeitä päiviä täysi, koska menimme myös naimisiin ja kihloihin samassa kuussa, päätimme virallisesti olla tyttö- ja poikaystävä ja sittenhän meidän kuopuskin täyttää ensi viikolla vuosia. Tällainen rakkauskuukausi :))

      Poista
    2. Niin ja muistaakseni teidän tytöllä on sama syntymäpäivä kuin minulla joten hauskasti jaetaan näitä samoja juhlapäiviä :-).

      Poista
  6. Aaaw, kylmät väreet tuli tätä lukiessa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I know, välillä itsekkin mietin, että oliko edes totta ja miten hilkulla kaikki olikaan <3

      Poista
  7. Ihana <3<3 Onnea kodin etsintään!

    VastaaPoista
  8. Kaunis ja niin romanttinen tuo teidän tarina <3
    t. Miiru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen aika romantikko muutenkin, mutta todella sitä se tarina onkin <3

      Poista
  9. Ihana tarina <3

    Meillä on myös tänä syksynä 10 vuotta yhteistä eloa takana. Mulla oli silloin ajatuksena viettää opiskeluelämää sinkkuna. Mies tosin oli ehtinyt haaveilla tyttöystävästä, kun tupsahdin hänen elämäänsä.

    Toivottavasti löydätte teille kodin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että siksi miksi ei heti jo kesällä päädytty yhteen on just se, että olin niin itsepäisesti päättänyt viettä villejä sinkkuaikoja ainakin vuoden. mun ex jätti mut siis sähköpostilla ja oli muutenkin aivan kauhea, että ei todella tehnyt mieli sekaantua vakavasti mihinkään suhteeseen. tätä päätöstä tosin ei ole tarvinnut katua :))

      Poista
  10. Tätä oli ihana lukea, romanttinen tarina oikesta elämästä :)
    T. Niina

    VastaaPoista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!