Nämä kuvat.

23.3.2017
Muistanette, kun viime lokakuussa kerroin meille tulevan täyteen 10 vuotta yhteistä eloa mieheni kanssa. Noita aikoja ystäväni valokuvaaja Laurence otti meistä ns. vuosipäiväkuvia. Juuri ennenkuin muutimme pois Connemarasta. Tänä aamuna sain vihdoin sähköpostiini osan noista kuvista. 

Sain sitten heti aamutuimaan tirauttaa muutaman kyyneleen.

Nämä kuvat merkitsevät minulle niin paljon ja niin laajaa kirjoa tunteita.

Ensinkin olen niin onnellinen, että meistä on vihdoin sellaisia kuvia kahdestaan, missä tunnen olevani kaunis ja oman itseni näköinen. Hääkuvammehan pilasi se, että ensinkin a) sairastuin hääaamuna keuhkoputkentulehdukseen b) siitä syystä ja vähän muistankin koko päivän häälookki meikkiä lukuunottamatta meni mielestäni ihan pieleen c) kiitos mielialalääkityksen paniikkikohtauksiin (mikä ei muuten ikinä edes auttanut) olin turvonnut näistä kuvista jopa 16 kiloa painavemmaksi juuri häitä edeltävinä kuukausina. Hääkuvissani olen siis lihavimmillani, ikinä ja en voi oikein niitä katsoa itkemättä. Nuo kilothan toki sitten lähtivät heti putoamaan, kun lääkitys loppui. Mutta häät. Ne ovat ainutkertaiset ja silloin haluat näyttää kauneimmalta ikinä. No minä en näyttänyt.

Mutta näissä kuvissa tunnen itseni kauniiksi ja parasta on, että meillä oli niin ihanaa kuvata näitä kuvia. Olin niin rento ystäväni ohjeistuksessa ja oman mieheni kainalossa, että sen kyllä varmaan näettekin :) 

Toisekseen - Connemara. Nuo maisemat ovat minulle niin tärkeät. Ja minulla on niin kova ikävä vanhoja kulmiamme. Vaikka kuinka yritän, en (vielä) ole rakastunut Killarneyyn samalla tavalla. Connemarasssa kaikki nämä upeat maisemat olivat siinä ääressä, kun oven avasi. Jos tunsin itseni yksinäiseksi, visiitti rannalle, vuoren kupeeseen tai metsään rauhoitti ja antoi sisäistä voimaa. Vaikka menin rannalle yksin, en tuntenut oloani yksinäiseksi. Kaipaan meidän arkea ja yhteisöä Clifdenissä, vaikka samalla tiedän, että toiselle meistä se arki oli maailman raskainta ja hän ei vieläkään hyvällä muistele noita aikoja. Itselläni ristiriitana myös se, että kaipaan takaisin, mutta en sinne tunne sinnekkään kuuluvani. Enkä tänne. Enkä ihan Suomeenkaan... Siitäkin on puhuttu; muutosta takaisin Suomeen. Mutta ei sekään tunnu oikealta. Kaipaan jonnekkin, mutta en edes tiedä minne.

Mutta toisaalta se kolmas tunne, mitä nämä kuvat herättävät, on se uskomaton rakkaus meidän välillä. Vaikka mitään muuta ei olisi, meillä on tämä tunne ja toisemme. Meilläkin on haastavia aikoja ja arkea ja arkisuutta, mutta miten ihanalta tuntuu löytää tuo toinen taas sen kaiken keskeltä? Meillä ei ole ulkomaanmatkoja, eikä omistusasuntoa, ei illallisia. On paljon komprommisseja ja luopumista, odottelua, epävarmuutta ja muita haasteita. Mutta meillä on tämä parisuhde, mistä saa voimaa ja se on varmaan tärkein lottovoittomme tässä elämässä. Se ja kolme tervettä, rakasta lasta.

Niin ja huumoria. Se ei lopu melkein koskaan. Toiveikasta torstaita teillekkin lukijat <3








16 kommenttia on "Nämä kuvat."
  1. Aivan ihania kuvia! <3 Niistä välittyy kyllä todella paljon juuri mitä kerroit myös sanoin. Harkitsen kyllä vakavasti että meistä pitää saada myös uudet kuvat nyt kun aikaa on kulunut jo 11v. seurustelun aloittamisesta ja omat hääkuvat ovat myös todella kamalaa katsottavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa! Mä ajattelin just, että voisin tuonne omalle yöpöydälleni teettää näistä jostakin printin. Ja kiitos ❤️

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Tuo on yksi parhaista kuvauspaikoista ikinä ja olin tosi ihanasti yllättynyt, miten kivoja näistä tulikaan :)

      Poista
  3. Mielettömän ihanat kuvat teistä <3
    Kaikki se rakkaus ja huolettomuus on jotenkin kiteytynyt näihin hetkiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja tuolloin olikin niin iloinen ja keveä olo, kun innolla odoteltiin tätä muuttoa :) Hyvä muistutus nytkin vähän keventää harteita ja vain nauttia elosta ❤️

      Poista
  4. Ihania kuvia, niistä välittyy juuri sellainen me-kahdestaan-vaikka-koko-maailmaa-vastaan tunnelma. Itse olen muuttanut sekä maiden välillä, kuten myös kaupunkien välillä ja aina jää jotakin kaipaamaan ja kestää ennen kuin sopeutuu. Toivottavasti keksit itsellesi jotakin, mitä voi vain tehdä tai kokea juuri siellä, missä nyt olet ja niistä asioista alkaa muodostua niitä uusia juttuja, mitkä sitten pikkuhiljaa korvaavat vanhojen paikkojen asiat. Rohkaisuksi se, että melankolisuus kuuluu noihin siirtymävaiheisiin enemmän tai vähemmän kaikilla, mutta se menee ohi kun löytää oman paikkansa ja omat juttunsa ja muutaman ihanan ihmisen uudessa osoitteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ❤️ Juu tämä siirtymä tosiaan on ollut aika raskas kaikin puolin ja toisaalta meidän lapset on tänne niin kiintyneet, että hevin ei heitä enää revitä juuriltaan. Vähän tässä suunnittelen itselleni uusia juttuja ja on mulla täällä jo muutava kiva kaveri. Varsinkin kaupungin Suomi-kaveri on tärkeä :)

      Poista
  5. Ihanat ihanat kuvat!! Rakkaus, yhteenkuuluvuus, huumori, ihanat maisemat -kaikki välittyy :) -Maarit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni on tosi taitava ja nuo maisemat on kyllä aina upea "backdrop" :)

      Poista
  6. Aivan ihania kuvia ja mitkä maisemat. Kuule, ei se oman paikan löytäminen uudessa kaupungissa ja maassa tapahdu heti. Minulla meni monta vuotta, joten älä anna periksi. Mukavaa viikonloppua sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kai tämä tästä :) me tullaan ehkä sunnuntaina perheellä Corkiin ja voitais poiketa hakemaan ne verhojutut :))

      Poista
  7. Kyllä on aivan mielettömän upeat kuvat ja tunnelataus välittyy tänne saakka. Mun lemppariksi nousi tuo kuva, missä sinun sormesi ovat lomittain miehesi takaraivolla. Meillä kolkuttaa se 10 vuotishääpäivä ihan nurkan takana ja olispa ihanaa saada uusia kuvia meistä. Luultavasti siirtyy ajatus tulevaisuuteen, mutta toteutetaan kyllä varmasti jossain vaiheessa. Nämä kuvat kannustaa siihen, ettei sitten hommata mitään pönöttäviä kuvia vaan arkisemmat minät saa kuvista näkyä. Onneksi on maailmassa se yksi paikka, missä tuntee olevansa kotona: rakkaan ihmisen sylissä ja kainalossa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis ehdottomasti jotain miljöö-ulkokuvia, kuin pönötyskuvia. Sain mailiin loputkin tuon session kuvat, mitkä otettiin metsäisemmässä paikassa ja ne on aivan ihania myös. Täyty jakaa mekin täällä joku kerta :)

      Poista
  8. Huippukivoja kuvia, erilainen tunnelma vähän kaikissa. Jotenkin hauskan humoristinen ja aidosti iloinen tuo viimeinen kuva.

    Meillä takana jo 15 vuotta. Pitäisikin otattaa joskus yhteiskuvia. Ollaan hirmu huonoja tässä asiassa ja yhteiskuvia, jotka olisi otettu oikein ajatuksen kanssa on liian vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu se vika kuva on eniten meitä kuvaava :D Ja ehdottomasti suosittelen tällaisia rentoja kuvauksia, missä on helppo tuoda esiin oman suhteen parhaat puolet :))

      Poista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!