Paljon jäi tekemättä.

4.8.2017
Siinä vähän tämä loman slogan. Säiden puolesta ehkäpä tänä kesänä monen muunkin tyypin ajatus? Mun jaksaminen nyt tällä lomalla ei ollut aivan toppen ja siksi eniten vain oltiin tässä mun vanhemmilla ja hengailtiin siskojen ja heidän lasten kanssa. 

Toisaalta sitä tältä jaksolta kaikista eniten halusinkin eli ei tämä nyt missään nimessä hukkaan heitettyä aikaa ole :) Oikeastaan se, että sain tavata ensi kertaa siskoni keväällä syntyneen pikku pojan ja halailla ja tuoksutella pienen vauviksen tuoksua ja lumoutua hänen naurustaan oli aivan tarpeeksi loma-agendaa. 

Silti piiiiikkuriikkisen harmittaa ettei tästä kaupungissa olosta saatu ihan niin paljon irti, kun kerta kerrankin oltiin niin sanotusti apajilla. Joka kerta, kun kävin Helsingin keskustassa, sain siitä vain niin paljon inspiraatiota ja iloa irti. Helsinki on oikeasti tosi cool. Tällä kertaa bongailin paljon mielenkiintoisemman näköisiä ihmisiä omasta kotikaupungista, kuin Tukholmasta, minne risteilimme vanhempieni kera ihan loman alkuun (ja siis hitsit - kyllähän me tässä kolmessa viikossa tehtiin vaiks mitä). Tukholma on yleensä mun lemppari ohikulkijoiden katselemiseen (people watching, onko tälle parempaa Suomi-termiä?), mutta tällä kertaa Helsinki kyllä veti voiton.

No niin tai näin - taasen jää kaipaus kyllä tänne kotikaupunkiin, vaikken meitä täällä enää näkisikään asumassa :) Kovasti jo suunnitellaan reissua koko perheelle tammikuulle, joskin kesäkaupunki on tietenkin kaikista paras. Ehkäpä sitten talvella pääsisimme Liamin kanssa kokeilemaan vähän Helsingin ravintolatarjontaa, mistä alan olla jo ihan pudonnut kärryiltä. Nekin paikat, mitä minä haikailen käydä kaverien ja blogien perusteella, on varmaan jo aivan old news siinä vaiheessa, kun me päästään paikalle :D

Eilen vielä vietin viimeistä Helsinki-päivää ja treffasimmekin Elisan kanssa suuntana Punavuoren sisustusliikkeet, mihin ei todella lasten kanssa ole mitään asiaa (jos haluaa säilyä järjissä :D).


Mitään kummallista ei tullut ostettua; molempien lempparilöydöt taisi olla syksyiset tuoksukynttilät  8 eurolla Claes Ohlsonilta, mutta oli kyllä hurjan kiva vain kierrellä ilman varsinaista päämäärää.

Aika pian kyllä yhteistuumin oltiin sitä mieltä, että lounaspaikka olisi kova sana ja päädyttiinkin Uudenmaankadulle Pupu-salaattibaariin. Todella vahva suositus molemmilta, ihan älyttömän hyvä ja täyttävä salaatti. Mä en edes jaksanut omaani loppuun, mikä on aivan ennenkuulumatonta! 

(sori kuvan neidolle, kun nyt päätyy ilman lupia mun blogiin)
Näitä Pupuja näytti olevan toinen aivan Svenska Teaternia vastapäätä Manskulla ja salaatteja näkyi ostettavan hurjasti mukaan eli aika täydellinen eväs vaikkapa picnicille :)

Käytiin me vielä kahveilla Kluuvissa Pauligin kulmassa ja sekin oli hurjan kiva kahvila. Mielestäni satakertaa kivempi, kuin kivenheiton päässä oleva Starbucks esimerkiksi. 

Voi Helsinki, I love you! Kyllä tänne pitää päästä vähän useammin, kuin kerran vuodessa <3

Nyt olisi sitten edessä matkalaukkujen pakkaus ja myöhemmin iltapäivällä lento Dubliniin, mihin Liam tuleekin meitä vastaan! Ikea-pyrähdys ;) ja sitten auton keula kohti toista puolta Irlantia ja kotia. Kieltämättä on jo omaa sänkyäkin ikävä ja ruutiineja eli haikein, mutta hyvin mielin ollaan lähdössä. 

Seuraavan kerran kuullaakin sitten Irlannista käsin! Mulla on kuulkaa vähän tässä postauksia aluillaan, että varmasti jo ennemmin, kuin myöhemmin :) Kuulemisiin xx

Post Comment
Lähetä kommentti

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!