Perjantai-hömppää.

6.10.2017
Mun on vaikea käsittää, että kello on täällä vasta pikkusen päälle kaksi iltapäivällä. Kenties syynä, että eräs tyttönen herätti mut kello 04:30 ja nukahti kyllä uudestaan, mut minä en. Ja mä en edes juo enää kahvia, että ihme kyllä olen vielä toistaiseksi aivan messissä, mutta tämä päivä tuntuu kestäneen jo vaiks kuinka kauan :D

No mut perjantai - ai kun kiva :) Mun päivään mahtuikin jo yksi tosi mielenkiintoinen palaveri, mikä näyttäisi poikivan tosi jännittävää tekemistä mulle. Haastavaa kylläkin, mutta ehkäpä on hyvä vähän astua ulos mukavuusalueeltakin välillä!



Muuten meillä on aika perus meno. Hain Elsin koulusta ja joka päivä hän haluaisi olla koulussa ihan koko päivän, kuten isoveljet (nyt hänen leikkikoulunsa siis vain 3h päivässä). Välillä sitä miettii, että onko tehnyt äitinä jotain hyvin vai huonosti, kun kaikki kolme riemumielin käyvät koulua; et niinkuin olenko kasvattanut heistä rohkeita ja itsenäisiä vai eikö he vain halua viettää aikaa mun kanssa :D



Tällä miltei 4-vuotiaalla on kyllä niin hauskat jutut just nyt. Itseasiassa, kiitos bloggauksen, huomasin, että täällä on säilössä kivasti kaikkia virstapylväitä hän ja isoveljien kehityksestä, mitä en ikinä muistanut kirjoittaa vauvakirjoihin ylös. Jos nyt totta puhutaan 2/3 meidän perheen vauvakirjoista on tällä hetkellä hukassa, apua...



Vaikka en sen verran syvällisemmin halua täällä luonnehtia lapsiani, mutta pakko huomioida tämän tytön syvä kaikkien kasvien rakastaminen. Kukkasten tietty varsinkin. Hänellä oli tuossa niin kova tohina päällä, että vain sen hetken pysyi paikallaan, kun pysähtyi ihailemaan näitä pieniä kukintoja. kotiin tietysti matkaa aina mitä käpyjä milloinkin. Harmi ettei täällä tarvitse tehdä niitä kasvikansioita; meillä ois jo materiaalit valmiina!


Mitäs meillä on vielä tähän päivään tiedossa? 

Pojilla on koristreenit, milloinka mä ehdin aina juttelemaan kivasti yhden äitikaverin kanssa, kenen poika on vielä itseasiassa meidän Jamesin luokalla. Pikkuhiljaa alkaa täältä Killarneysta saamaan hyviä kavereita ja siitä on erityisen iloinen ja kiitollinen olo. Viehän se aikaa aina kotiutua uuteen paikkaan, mutta tuttavat, kaverit ja ystävät on sellainen viimesilaus vai mitä?

Toivottavasti teillä on kiva viikonloppu tiedossa! Mulla on huomenna tupa täysi ja sunnuntainakin tapahtumaa toisen perään, että toivottavasti saan tänään unta ihan äly-aikaisin. Nyt seuraavaksi lupasin vähän leikki barbeilla ja sit nopskaa ennen niitä koristreenejä koiran kanssa kunnon lenkille. Tässähän tämä loppupäivä hujahtaakin. Iltaruoka täytyy ehkä oikeaista kalapuikkojen ja salaatin kautta.

Mut nyt ne barbit - kuulemisiin :)


Post Comment
Lähetä kommentti

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!