Hetki ennen joulufiiliksiä.

15.11.2017
Olen aikaisemminkin sanonut, että mun syksy soljuu jotakuinkin tapaan Elsin synttärit koristeineen, Halloween koristeineen, parin viikon hengähdys ja sitten joulufiilistelyt koristeineen. Itseasiassa tänään 15.11 on aina se tuon hengähdyksen viimeinen päivä. Tänään muistelen jo vuosia sitten pois nukkunutta mummiani. Marraskuun alku tuntuu oikeastaan aina aika melankoliselta, mistä on sitten mukava jatkaa tunnelmalliseen joulun aikaan.

Kulunut viikonloppu ja alkuviikko on ollut aika tunteellista aikaa. Ajatukset on ollut läheisissä, elämän kiertokulussa, kiitollisuudessa, rakkaudessa ja luopumisessa. Tätä kaikkea pureskellessa olen lähinnä vain neulonut ja ollut läsnä. Miettinyt omaakin elämää ja tehnyt aika isoja päätöksiä. 

Viikonloppu-reissulla miehen kotikaupungissa poikkesin kuitenkin nopeasti söpössä Søstrene Grene-kaupassa etsimässä yhtä taulukehystä, mutta päädyinkin nappaamaan mukaan vain tämän peuran, tuon tähden mallisen korttipidikkeen ja mini koristekäpyjä.


Ne päätyivät esille oikeastaan heti, koska tyttöseni Elsi taitaa omata saman somistelusilmän, kuin äitiliini :) Lapset on tietty jo aivan täpinöissää lähestyvästä joulunajasta ja olenhan minäkin. Vähän kyllä jännittää, koska edellinen joulunaika meni miten meni. Toisaalta juuri siksi on kova halu ottaa oikein rauhallisesti ja hötkyilemättä ja keskittyä vain hyvään tunnelmaan. 

Lasten lahjat on osittain hankittu ja mietitty, mutta nekään ei tunnu laisinkaan tärkeiltä. Oikeastaan just nyt en kaipaa yhtään lisää materiaa (hyvä sanoa näiden pikkuostosten jälkeenn... ;)), vaan läheisiä ja yhdessä oloa. Siksipä me vietämmekin joulun tänä vuonna koko miehen perheellä hänen veljensä kotona. Aikaisemmin jotenkin odotin ihan vain meidän perheen omaa joulua, mutta nyt huomaankin, että kaipaan erityisen paljon enemmän ihmisiä ympärille. Ehkä myös siksi, että koko joulufiilis ei ole vain minun ja Liamin varassa. 

Äitini ja isäni mukana tulleista nyssäköistä löytyi tuo minun lapsuudestani tuttu tonttu. Näitä oli kolme - meille jokaiselle siskolle omamme. Elsi keksi sujauttaa sen sähkökynttilän kaveriksi lyhtyyn :) Siitä se kuulemma tarkkailee ovatko he kilttejä. 

Kyllä nämä fiilistelyt täällä blogissakin varmasti nyt lisääntyvät pikkuhiljaa, mutta nyt vielä hetken ajatukseni viivähtävät menneisyydessä ja omassa ihanassa mummissani <3


Post Comment
Lähetä kommentti

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!