Podcastissa vieraana ja muita bloggailujuttuja.

24.1.2018
Mulla oli viime viikolla ilo olla haatateltavana Cafe au lait - kahvihetkiä maailmalla-podcastiin. Mun haastattelut pitäisi ilmestyä tuota pikaa, mutta löysin kyllä itselleni paljon uutta kuunneltavaa, sillä ulkosuomalaisuutta käsittelevä Cafe au lait oli mulle täysin uusi tuttavuus.

Kuunteletteko te podcasteja? 

Mä en niihin hirmuisesti kiinnittänyt huomiota ennenkuin edesmenneen Noora&Noora-blogin tytöt rupesivat nauhoittamaan omia juttujaan, mitä tykkäsin kyllä kovastikkin kuunnella. Mielenkiintoiset tai erityisesti viihdyttävät podcastit ovat mainiota seuraa esim. lenkittäessä koiraa, siivoillessa ja  neuloessa iltaisin, mutta tuon N&N:n blogin ja podien päätyttyä on ollut hankala löytää sellaista naistenlehtimäistä kuunneltavaa about oman ikäisiltä naisilta suomeksi (saa vinkata). 

Olen jopa miettinyt pitäisikö ruveta itse sellaista nauhoittamaan, mutta parhaitahan podit on jos jututtajia on ainakin kaksi ellei jopa kolme. Mitäs luulette; kiinnostaisiko teitä kuunnella sellaista? 



Tämä haastatteluhan tapahtui yllätävä helposti aivan kolmen eri maan välillä vain napit kovilla ja kuulokkeiden mikki apuna sateisena tiistaina, kun odottelin autossa meidän Jamesin hakemista koulusta. Aikamoista tämä teknologia!

Parhaillani naputtelen tekstiä tässä urheiluhallin lounge-alueella, kun esikoinen on GAA-treeneissä tuossa pallohallissa. Tänään päivällä tuli mieleeni, että tätä bloggailu-harrastusta on takana mulla miltei 7 vuotta. Itseasiassa piti ihan tarkistaa:

***

tiistai 8. helmikuuta 2011

Mami tässä. Moi.

Ajattelin vihdoin aloittaa tämän kirjoittelemisen tänne bloggeriin. Inspiraatiota olen hakenut jo pidemmän aikaa muista blogeista ja huomannut, että taitaapi olla aika hauska harrastus, kun niin monet monituiset ihmiset koukuttaa.

Olen 26-vuotias naikkonen helsingistä ja tällä hetkellä (ja lopun elämääni) toimin äitiliininä ihanalle melkein 1-vuotiaalle pojalleni F:lle. Olen naimisissa ihanaisen irlantilaisen Superdaddyn, L:n kanssa ja elämme aikamoista taviselämää.

Olen tavannut olla aikamoinen synkistelijä ja huolestun yhdestä sun toisesta asiasta ja haluaisin tästä blogista luoda semmoisen hieman kepeämmän paikan itselleni mahdollisine turhuuksineen hauskuuttamaan itseäni.

Voisin kuvitella kirjoittelevani aika paljon omista mieltymyksistäni vaatteiden/lastenvaatteiden/muodin osiolta (mukanaan myös itsetekemäni viritelmät), ruoasta/ravinnosta, jonkun asteen sisustusjutuista (vaikka en mikään sisustusfriikki henkeen ja vereen olekkaan) ja sitten vain sellaista keskinkertaista pohdintaa tuolta jostain sieluni syvyyksistä. Toki toivon, että jos tänne joku muukin eksyy, jättämään merkkiä.
Kaksin aina kaunihimpi.

Ai niin juu. Mulla on melko omitakeinen huumorintaju, mitä voisin tietenkin tähän alkuun jo vähän pahoitella.


***


En ehkä kestä :D Tuon ihan ekan blogin nimi oli ihan kamala Supermamin seurassa ahhahahaaa :D

Niin kaikki alkoi ja tiedättekö, kun tätä seuraa vieläkin tyyppejä tuolta ajalta. Yksi ensimmäisistä seuraajistani itseasiassa muodostui tärkeäksi ystäväksi, kenet mahdollisuuksien mukaan yritän aina tavata Suomen reissuillakin. Satu olet täyttä kultaa ja yksi parhaista asioista, mitä tämä blogi on antanut.

Ja ylipäätänsä vertalaistuki vuosien varrella, samanhenkiset tyypit ja toisaalta ihan erilaiset näkemykset, ovat kyllä kaikista parasta tässä touhussa. Kommenttiboksin soisin olevan vieläkin vilkkaampi, kuten takavuosina, joskaan en valita, sillä mulle tulee mielestäni silti yllättävän paljon kommentteja siihen nähden, että blogini lukijakunta ei ole mikään järin iso.


Mistä niitä lukijoita sitten saa lisää?

Ennenvanhaan, bloggaamisen alkuaikoina, bloggailijat kommentoivat paljon ristiin toisillena ja linkkasivat sivupalkkiin lukulistoillensa blogeja ja sieltä sitten lukijatkin löysivät tiensä eri blogeihin.

Nykypäivänä monet noista mun blogia linkanneista ovat jo aikapäiviä sitten lopettaneet kirjoittamisen, vaikka yllättävän paljon tulee klikkejä sellaisista uinuvista, mutta vielä auki olevista hiljentyneistä blogeista. Monethan ammatikseen bloggavat eivät edes lisää lukulistoja omiin blogeihinsa tai ne ovat tosi niukkoja.

Jossain vaiheessa kuuluin indiedays inspiration-yhteisöön ja sieltä myös tietysti tuli jonkun verran lukijavirtaa. Nykyään myös toki uusia ihmisiä löytää paikalle, jos itse kommentoin blogeihin url-osoitteen kera. Blogien kulta-aika taitaa olla hiukan takanapäin tai siis määrä on ainakin omasta lukemistostani tippunut, mutta ei sen takia etteikö minua kiinnostaisi lukea, vaan vuosien varrella kotiäidit/hoitovapaalaiset ovat palanneet työelämään ja aika ei ole enää riittänyt tähän (aikaavievään!) harrastukseen.

Itse kyllä yhä edelleen nautin tästä hommasta ja enemmänkin haluan tätä kehittää ja parantaa enkä pistäisi pahaksi, jos voisin tätä jopa osa-aikaisena työnäkin tehdä. En vain ole kovin hyvä markkinoimaan ja tyrkyttämään itseäni. Vuosikaudet mua hävetti niin paljon, jos joku tuttu sai tietää tästä blogista enkä vahingossakaan kertonut harrastuksestani! Nykyään saatan jo asiasta jopa mainita ja olen kutsunut jopa kavereita lukijoiksi. Uusin ja jännittävin (hih) juttu mulle on ollut ruveta instagrammissa linkittämään postauksia ja ylipäätänsä puhumaan blogista livenä! Siis mun instaahan seuraa vaikka ketkä sukulaiset ja live-ystävät, ketkä ei tästä mun kaksoiselämästä tiedä mitään. Tai no nyt tietää :) 

Ja ai että mua kauhistuttaa ha ha :D Yritän olla miettimättä, mitä muut minusta ajattelee (siis tutut) ja mitä hittoa se Sara itsestään tuollaisia keikistelykuvia julkaisee??



Totuus on kuitenkin se, että yhä edelleen mun lemppariaihe yli kaiken olisi vaate- ja tyylijutut. Jos vain suinkin osaisin luonnollisemmin olla kameran edessä, asukuvat ja sen sellaiset olisi mun lemppareita, koska niitä tykkään itsekkin blogeissa katsella ja olenkin siirtynyt seuraamaan aika paljon kotimaisia muotiblogeja. Nythän nuo blogittaret alkavat olla jo vähän lähempänä kolmeakymppiä ja samaistuttavempia :) Silti tällaisten reilu kolmekymppisten lifestyle/tyyli-blogit ovat melko harvassa.

Tai no kyllä tällainen lifestyle-sekamelska taitaa yhä edelleen olla se mun juttu ja tällä hetkellä pää aivan pullistelee postausidoita, mitä yritänyt nyt kyllä säännöllisesti toteuttaa, mitä aika vain suinkin antaa myöten. Tämä viikko on jo ajanhallinnollisesti mennyt huomattavasti paremmin, hyvä minä ;)

Täytyy sanoa, että aika liikkiksiä kyllä nuo alkupuolen bloggailut. Mullahan ei ollut edes järkkäriä alkuun, vaan kuvat oli sellaisella pienellä digipokkarilla näpsäistyjä. 

Mut juu, kyllä mä meinaan tätä hommelia jatkaa, kun intoa vielä löytyy ja kiitos taas kerran teille huipuille tyypeille sielä ruudun toisella puolen - erityisesti teille, ketkä aina välillä kommentoitte ja ilahdutatte sillä minua suuresti. Enemmän se minua motivoi, kuin mikään muu. Lukijatilastoja en edes kauheasti ole seuraillut, vaikka varmaan pitäisi.

Jeps, mutta nyt Fionnin harkat lähenevät loppuaan ja mun tarvitsee taas rientää, mutta kuullaan taas pian ja laittakaa sit kommenttia, mitä mieltä olitte tosta podcastista, jos sen kuuntelette. Sanat meinasi vähän suomeksi takellella, mutta aiheena siis ystävyys ulkosuomalaisena. Hauskaa keskiviikkoa kaikille!

16 kommenttia on "Podcastissa vieraana ja muita bloggailujuttuja."
  1. Ihanan nostalginen postaus, ihan nousi kyyneleet silmiin, kun aloin miettimään mitä kaikkea tuohon matkan varrelle on mahtunut. Mun mielestä sun blogin vahvuus on monipuolisuus. Rakastan sitä kuinka täältä löytää inspistä niin ruoanlaittoon, pukeutumiseen kuin sisustukseenkin. Oon oppinut sulta ihan super paljon!

    Itsellä on välillä kova ikävä bloggaamista ja harmittaa, ettei enää samalla tavalla tule kirjoitettua tyttöjen kehitykseen liittyviä juttujakaan minnekään ylös. Oon jopa välillä miettinyt, jos aloittaisi tuon ihanan harrastuksen uudestaan. Uuden bloginkin loin jo pari vuotta sitten,mutta en oikein tiedä oisko mulla mitään uutta annettavaa blogimaailmaan.

    Mun piti ihan nopsaan vaan kommentoida puhelimella ennen joogaamista, mut tästä tuli nyt tällainen lurittelu. Haluun kuitenkin sanoa vielä yhden asian. Pysy aina tuollaisena ihanana ja aitona ihmisenä kuin oot. Maailma on parempi sunlaisten ystävien ansiosta ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ne vanhat blogit toi mullekin sellaiset nostalgiaryöpyt! Meillä oli niitä pieniä vauvoja ja taaperoitakin! Onneksi vihdoin sain löydettyä vanhat salasanat, kun en vuosiin päässyt noita epätäydellisiä naisia edes lukemaan :)

      Ja mä niin lukisin sun blogia, kun tiedän, että se olisi just sellainen, mitä etsin ❤️

      Poista
  2. Hei, kiva nostalgiapostaus! Olen käynyt täällä vasta muutaman kerran eli on meitä uusiakin. Uutena tuntuu kyllä aina vähän oudolta, kun monilla blogeilla on pitkä historia, jota ei okein jaksa kovin tarkasti tutkia. Ehkä tulee käytyä läpi sentään tietyt itseä eniten kiinnostavat tunnisteet.

    Löysin tänne päädyttyäni fb-ryhmään, jonne laittelet linkkejä. :) Podcasteja ja vlogeja en oikein osaa seurata, mutta täytyisi kyllä joku kerta tutustua oikein ajatuksella tuon Kahvihetkiä sisältöön.

    Itse bloggasin aikoinaan useita vuosia harrastuksestani, ja tykkäsin tosi paljon siitä yhteisöllisyydestä. Tapasinkin monia bloggaajia usein erilaisissa tapahtumissa ja kokoontumisissa. Mutta niissäkin piireissä monien päivitystahti hiipui pikkuhiljaa. Näin kävi myös minulle, kunnes lopetin kokonaan. Siinä vaiheessa minulla oli jopa kaksi erilaista blogia!

    Mutta nyt olen aloittanut bloggaamisen uudestaan ja ihan uudenlaisella tavalla. Saa nähdä, miten tällä kertaa käy, mutta ainakin on ollut kiva löytää sen myötä uutta luettavaa.

    Olen usein huono kommentoimaan ja käytän yleensä vain nimimerkkiä m. Mutta parempi kai sekin kuin ei mitään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tosi kiva, että ryhdyit nyt kommentoimaan! Ja tosiaan usein sitä tulee ajateltua, että kaikki tietää jo mut ja mun historian läpikotaisin. Pitäisi ehkä tehdä taas joku uusi postaus, missä kertoisi nykyiset tarkemmat speksit :)

      Munkin melkein kaikki blogikaverit ovat lopettaneet ja onhan tämä omakin kirjoittelu ollut melko ailahtelevaista, mutta en silti ole osannut lopettakkaan :)

      Täytyykin tulla kurkkaamaan sun kirjoituksia ja tervetuloa tänne mukaan ❤️

      Poista
    2. Aikun ei sun nimimerkistä mennnytkään linkkiä. Laita toki blogisi osoite, jos viitsit!

      Poista
  3. Oon seurannut sun blogeja siltä ajalta ku James oli piskuinen eli vakkarilukija kai 😄 Itse oon alottanut ja lopettanut monta blogia sitten vuoden 2008 kun aloitin bloggaamisen.Vanhimman blogin käyttäjätunnukset ym. oon unohtanut, mikä harmittaa.Olisi mielenkiintoista käydä lukemassa.Minä silloin ja nyt ollaan kuin yö ja päivä.
    Nykyinen blogi ms-tautiin sairastumisesta on mielenkiintosta kirjoittaa.Toisaalta aiheet ja pohdinnat on todella raa'ankin paljastavia, mutta toisaalta perhettä niissä ei näy eli kaikkea elämästä ei nähdä.
    Bloggaaminen alkaa kyllä olla out,mutta itse en jaksa tubetuksia katsoa.Lukeminen on mukavempaa ja tietenkin bloggaajana, se kirjoittaminen on terapeuttista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei nyt vasta osasin yhditän sinut eli etkö ennen käyttänyt nimimerkkiä Mrs D (tms?). Kiva, että olet pysynyt mukana ja tosiaan parhaimmillaan tämä bloggaus on kovin terapeuttista ❤️

      Poista
  4. Hei, minäkin olen lukenut blogiasi jo silloin,kun asuitte Helsingissä. Sitä en kyllä muista,oliko teillä jo molemmat pojat. Podcasteja en ole hirveästi kuunnellut,lähinnä jotain sekalaista Spotifystä,mutta Cafe au lait -castit ovat kyllä konseptina tuttuja. Pidän blogistasi eniten varmaan siksi,että kerrot ihan tavallisesta elämästä ja arjesta - sitähän elän itsekin iloineen ja suruineen. Olen huono kommentoimaan ja koska en halua olla vain anonyymi " tirkistelijä" olen sinulle silloin tällöin jättänyt pientä kommenttia. Yllättävän vaikeaa kommentoida omalla nimellä,vaikka olethan sinäkin täällä omalla naamallasi :D Summa summarum,blogisi on kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tänne saa aina kommentoida myös anonyymisti! ☺️ Kiva, että muutaman sana aina välillä jaksat kirjoitella ja hauskaa, että sinäkin olen niin pitkään pysynyt mukana. Jotenkin sen takia en osaa omaa blogiani luokitella ulkosuomalais-blogiksi, kun kerta kirjoittelin tätä jo sielä Suomessa.

      Kiitos vielä kivasta kommentista!

      Poista
  5. Podcast! Vähänkö jännää!
    Ja tykkään tosi paljon sun lookista tässä postauksessa <3
    Hiukset etenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisa ❤️ Ihan hetken mielijohteesta laitoin hiukset noin ja sit olikin sama kampaus putkeen ihan pari päivää 😁

      Poista
  6. Oih, täytyykin kuunnella toi sun jakso - tykkään hirveästi heidän podeista, ne on hyvää viihdykettä kun ajan töihin ja takaisin, siinä ehtii hyvin kuunnella yhden jakson :) Mä kirjoitin ennen tätä nykyistä blogia enemmän ulkosuomalaisuuteen keskittyvää blogia ja ne takavuoden tekstit on kyllä aika hulvatonta luettavaa :D Vaikka blogien suosio olisi hiipunut olen kyllä samoilla linjoilla kuin sinä että itse tykkään edelleen kirjoitella ja kehittää hommaa ja aina super kiva kun joku jaksaa kommentoida vaikka tiedän että se on vaivalloisempaa kun moni lukee blogeja just puhelimen kautta.
    Ihania kuvia btw jälleen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään teidän blogista ihan hirmuisesti ja just saman tyylisiä kaipaisin lukulistoille enemmänkin!

      Tuleeko sulle muuten mieleen mitään hyvää englanninkielistä podcastia?

      Poista
    2. Voi kiitos, samoin täällä kuule, tykätään sun blogista tosi paljon! Ja kuuntelin muuten eilen ton podin matkalla kotiin ja oli kyllä super kiva haastattelu, sellainen hyvänmielen jakso oikein.

      Mä itseasiassa harvemmin kuuntelen mitään englanninkielisiä, mun yksi suosikeista oli kanssa toi Noora&Nooran podi ja nyt sit kun se jäi niin olen melkein pelkästään kuunnellut Cafe au Laitia ja sit sellainen kun Unelmahommissa (tosi kivoja jaksoja kanssa!) Hauskaa viikonloppua sinne Irkkuihin!

      Poista
  7. Mulla olis kuule yksi ideanpoikanen... Soitellaan vaikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ??? Jänskää! Jutellaan vkoloppuna sit ❤️

      Poista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!