Ystävänpäiväruusut, mitä melkein en saanut.

14.2.2018
Katsoin jo viime viikolla kalenterista, että huippua - Liamilla on kerrankin ystävänpäivänä vapaata. Ei nyt tietenkään sillä, että mihinkään deiteille pääsisimme, mutta kuitenkin.

Juu... eilen sitten kävi niin, että juuri ennen kuin hän lähti töihin tauoltaan saatiin aikaiseksi kunnon huuto-ottelu. Siis mehän ei juuri koskaan riidellä ja hänen täytyy olla tietyllä tuulella, että meno yltyy ihan oktaaveihin. Juttu oli sinällään pieni, mutta millä vähän isompi vaikutus. Jos hän olisi kuunnellut minua vähän tarkemmin, kun kerroin ohjeet...jos minä olisin vain hoitanut itse asian ja sillä selvä, jos olisin malttanut olla korottamatta ääntäni, jos hän ei olisi sanonut niin tylysti ja lähtenyt ovet paukkuen...



Meillä on ihan eri tyyli riidellä. Mä kiihdyn nollasta sataan nanosekunnissa ja lepyn varmaan vielä nopeammin. Haluan ratkoa riidat samoin tein. 

Hän taas ärähtää, kaivelee vanhojakin ja sitten saattaa jäädä mököttämään.


Jos sovinto ei synny siinä hetkessä, minä päätän ja minähän en anteeksi pyytele ja hän pysyy hiljaa. Mutta tässä vaiheessa jo tiedän, että toisessa päässä mietitään, mitenhän tässä saataisiin taas keskusteluyhteys?

Heräsimme siis ystävänpäivä aamuun, mikä täällä toki on enemmänkin rakastavaisten päivä, hiljaisuudessa. Elsi aamutoimien yhteydessä mietiskeli "daddyn olisi vain pitänyt kuunnella sinua vähän tarkemmin". Niinpä rakas, mutta vakuuttelin asioiden olevan ok ja kirosin, että miksi sellai lasten kuulleen huudettiin. Vaikka toisaalta elämäähän se vain on.


Lapset lähti naapurin kyydillä kouluun ja me taas autolla naapuri kaupunkiin noutamaan Fionnin uutta pyörää. Ja istuimme tuppisuina ees taas melkein tunnin verran. Radiossa juontajat puhuivat Valentine's day-juttuja: "remember to tell the one you love how much they mean to you", "todays's the day for roses" jne. Mietin, että hitsit onhan tämä ihan hiton surkuhupaisaa ja vähän jo kävi hymyilyttämään, mutta enhän mä voinut sanoa mitään :D

Ja sitten mietin vähän haikeana, että näinköhän tämä on ensimmäinen ystävänpäivä ikinä, kun mä en saa mieheltä kukkasia.

Kotona hiljaisuus jatkui, tein lounasta ja lähdin hakemaan Elsiä. Tullessamme takaisin Liam oli hävinnyt kotoa ja tuli vartin päästä takaisin. Oli käynyt kaupassa...oli ostanut ruusuja.


Elsi tohkeissaan toimitti "Daddy toi sinulle ruusuja! On daddy vähän kiltti vai mitä äiti?". Juteltiin tyttösen kanssa, että niin onkin ja välillä vaikka riidellään rakkaiden kanssa niin sitten sovitaan taas.

Ruusukimpun mukana oli ihana kortti, missä kauniisti käsin kirjoitettu viesti. Minä käännyin ja hymyilin. Annoin suukon, kaikki hyvin. Nauratti, että näinhän tämä meillä aina menee.

Olin tuo vielä osanut lemppari cashew-pähkinöitäkin. Never mind roses, but the true act of love ;)



Et ei ne ystävänpäivät aina täydellisiä, mutta tuskin on parisuhteetkaan. Ei puolison kanssa eikä ystävien. Ja hyviäkin suhteita pitää tietysti vaalia ja toisaalta meidänkin suhdetta moni ulkopuolinen kuvaillut niin ihanaksi ja onhan se ihana, mutta ei se tosiaan tarkoita etteikö mekin välillä otettais yhteen. Mulle kaikista tärkeintä on rehellisyys ja keskusteluyhteys enkä kaihda puhumista vaikeistakin asioista, vaikka välillä se on, no, vaikeaa.

Sain ruusut ja varmasti vielä halin oikein ekstra paljon koko aamun puolesta. Ja oikein mukavaa ystävänpäivää hei teille kaikille myös sielä ruudun takan <3 Tekin ootte mun blogi-kavereita vai mitä :)
4 kommenttia on "Ystävänpäiväruusut, mitä melkein en saanut."
  1. Eikä! Ihanan erilainen ystävänpäiväpostaus :D ei saisi naureskella riidalle, mutta tuo on niiin tavallista ja arkista, sattuuhan sitä! Ja just kuten kirjoititkin, sitten sovitaan :)

    Mää vietän täällä ystävänpäovää sohvannurkassa flunssassa ja yksin, kun mies raukka vielä paahtaa töissään! Mutta jotain hyvää tässäkin, ehdinpä pitkästä aikaa lukea blogeja ja kurkkia uusiinkin. Tämä sunkin oli ilahduttava löytö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih naureskele vain, koska niin mäkin ☺️ Tää on niin tätä, arkea!

      Ja kiva, että löysit tänne ☺️ Munkin mies tosiaan yleensä tällaiset päivät aina töissä ja nyt onnistui vartavasten ottamaan vapaaksi. Eilen aamulla ehkä saattoi katua valintaansa 😁

      Poista
  2. Minä jo luulin että teillä ei koskaan riidellä. Ihanan onnellinen loppu tuli teidän Valentinen päivälle.
    -Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo niin monet luulee! Kyllä riidellään ja varsinkin silloin, kun remontoitiin meidän Suomen asuntoa - voi apua! Meille tulisi varmaan avio-ero, jos ikinä rakennettaisiin talo 😂 Mut joo ei me tällaisia huutomatseja oteta, kuin pariin otteeseen vuodessa. Kivaa ystävänpäivää myös sinne!

      Poista

Kiitos, jos kommentoit. Olet huippu!