Loman käytetyin mekko.

30.7.2016

Kivaa lauantaita kaikki!
Mun on koko loma ollut aikomus vinkata tästä maailman helpoimmasta mekosta, minkä ostin loman ekana päivänä ja nyt tajusin vinkkauksella olevan jo kiirus! Syksysesongin vaatteethan vyöryvät kauppoihin, vaikka lämpöasteita toki vielä riittää.

Tämä musta makkarankuori ribbimekko on ollut päällä miltei joka päivä - se on vain niiin helppo!

Kuvaajaksi valjastettiin 4,5-vuotias ja tärkeimmässä roolissa oli pizzapyörä :D

Mutta siis vahva suositus tälle mekkoselle. Cubuksesta se ostin ja hinta oli normisti 19,95e, mutta netissä näytti olevan alessa jo 9,95e. Materiaali jämäkkää ja kestänyt päivästä toiseen lörpsähtämättä ja onhan tätä toki pestykkin :D

Eihän tässä mallin mitoissa olla, mutta tämä on mun mielestä just semmoinen vaate, mikä menee oikeastaan kropalle kuin kropalle (ei kiristävien alusvaatteiden toki tietysti) ja sen voi asustaa miljoonalla eri tavalla eri tilanteisiin. Itse olimme tässä juuri lähdössä leikkipuistoon kavereita treffaamaan.

Aijuu ja kävin vielä illalla katsomassa Bad Moms-leffan. Eka kerta elokuvissa melkein pariin vuoteen! Ei tuon nyt mikään kovin järisyttävän hyvä leffa ollut, mutta sellainen viihdyttävä. äitien Mean Girls. Symppiksin juttu oli, kun näyttelijättärien oikeat äidit lopputekstien aikana kuvailivat omaa äityttään ja tyttäriään. 

Jees, mutta nyt sitten viimeinen kokonaisen Suomi-päivä. En kestä...
Pus ja moi, Sara xxx

Video Suomesta raahattavista luonnonkosmetiikkaputeleista.

28.7.2016

Tämä video ei valitettavasti laadulla häikäise, mutta sisältö olikin se juttu :)
Nyt Linnanmäelle <3

Pieni pikatreeni-vinkki ja kuntoilusta lomalla.

27.7.2016
Heippa, tämä kirjoitus antoi vähän odotuttaa itseään, sillä oli päättänyt tehdä tämän kunhan olin saanut tehtyä tämän viikon jalkatreenin. Jota en siis jaksanut/saanut aikaiseksi tehdä eilen, mutta tänään oli ihan pakko. Tiesin jo, että tästä useamman päivän tauosta alkaisi muodostua vähän liian helppo tapa taas lipsua kokonaan...

Eli joo jumpat ovat kyllä olleet mukana tässä lomalla, mutta vähän kyllä kieltämättä motivaatiota on syönyt normaalin kotirytmin puutos. Ja jotenkin esim. on vaikea kadota kehonpainotreenien lisäksi vielä jokatoinen päivä tunnin kävelylle, kun vanhempani ovat muutenkin vahtineet lapsia, että pääsisin treffaamaan kavereita jne. Varsinaisista kävelyistä olen siis luopunut miltei kokonaan ja se on ihan ok. Kävely on mun mielestä muutenkin sen verran tylsää ilman musiikki ja koiraa, että ilmielin olen sen skipannut. Sen sijaan olen yrittänyt mahduttaa mukaan enemmän ihan intervalli-juoksua taikka siis HIIT treeniä, mitä on näillä lämpöisillä keleillä ollut aika ihana lähteä pinkomaan vasta iltasella lasten mentyä nukkumaan. Siitäpä siis vinkkinikin, jos fiilis on, että jotain pitäisi tehdä, mutta aikaa ei paljon jaksa uhrata. Taikka sitten haluaisi lähteä kuntoa kohottamaan, mutta ei oikein tiedä miten? HIIT-treeniä kun voi tehdä täysin oman maksimijaksamisen mukaan. En minäkään kovin loistava pikajuoksia ole, mutta tärkeintä on se, että pinkoo omilla maksimivoimillaan.

iPhonelle ja Androidille löytyy appi nimeltä Gymboss, mihin voi valmiiden pohjien lisäksi luoda omia timereitaan. kayla-treeneihin kuuluu viikottain 10-14 minuutit intervallitreeni ja olen hiljattain siirtynyt tuohon 14 minuutin eli 14 intervallin juoksemiseen. 10 minuutissakin saa kuulkaa hien pintaan eli sillä on todella hyvä aloitella.


Sit vain 30 sekuntia pingotaan kuin viimeistä päivää ja ajastimen piipatessa pysäytellään joko täysin taikka kävelyyn 30 sekuntia. Ja sit taas pikajuoksua 30 sekuntia, taukoa 30 sekuntia ja niin edelleen.

Jos vain paikat kestää, mutta aika on kortilla, tämä on vallan mainio keino edes tehdä jotakin. Ja toki juoksun sijaan kuntopyörä, crosstrainer taikkavaikka uima-altaassa vinhasti potkiminenkin (<-kokeiltu tämäkin) toimii. HIIT treenin synnyttämä rasvanpoltto jatkuu jopa 24 tuntia.

Olen siis nyt periaatteessa edennyt Kaylaviikkojen mukaan, mutta nyt tässä oli viiden päivän jumppatauko, vaikka kävin nämä juoksut tekemässäkin. Treeni on täällä Suomessa kulkenut äääärimmäisen tahmeasti. Tiedä sitten olenko niin lomamoodissa taikka normaalista poikkeva ruokavaliokin vaikuttaa? Normisti en syö leipää juurikaan ja yritän huolehtia proteiinin saannista jokaisella välipalalla ja aterialla ja täällä olen syönyt vähän sitä sun tätä ja mitä vain nenän eteen joku muu laittaa. Siis mitä luksusta etteivät ruokatarjoilut ole 24/7 minun kontollani! Eh ja kerran vuoteen voipi syödä myös Hesburgerin kasvishampurilaisen :D

Entäs miten sitten se sokeri? No ei varmaan ole vaikea arvata, vaikka startti olikin todella hyvä. En vain kertakaikkisesti kehdannut kieltäytyä, kun sukulaiset olivat vartavasten meitä varten leiponeet ja laittaneet tarjolle piirakkaa ja pullaa. Ihan eriasia kieltäytyä kaupan keksistä, kuin jonkun erityisesti sinua varten leipomastaan korvapuustista. No slippery slope, itseni tiesinkin, sitten oli helppo sanoa jees myös silloin, kun olisi aivan hyvin voinut esim. oman äidin leipomasta piirakasta kieltäytyä. 

Toisaalta itsehän tämän rajoitteen itselleni asetin ja niinpä päätin, että kohtuudella voi vähän Suomiherkkuja syödäkkin. Mopo ei tosiaan ole lähtenyt käsistä, mutta joitain lemppareimpia herkkuja olen maistellut. Hiilaripainotteinen ruoka muutenkin on tehnyt vähän pyöreämmän masunseudun, mutta näitä voipi sitten normirytmiin palatessa tiputella. Ihan ilolla odotan omien kokkausteni ja treenirytmien pariin palaamista.

Parasta silti kenties tässä lomassa hyvinvoinnin kannalta ovat olleet riittävät yöunet! Siis voi jessus, miten voikaan vaikuttaa, että olen vihdoinkin saanut nukuttua viimeisen 6 vuoden univelkoja veks. Äitini rakas on herännyt joka aamu lasten kanssa ja koska nukun Elsi kainalossa, ei ole öisin tarvinnut herätä kertaakaan (yleensä joudun hakemaan hänet meidän väliin miltei jokainen yö) ja vähän jo pelkäsin etten edes enää kykene rikkomattomiin yöuniin. No kykenen ja voi pojat kykenenkin... :D 

Että vähän 50/50 olo: levännyt keho ja mieli, semisti kulkeneet treeni ja ei niin nappiin osunut ruokavalio. Mites teillä muilla kesälomalaisilla; treenaatteko ja huolehditteko ruokavaliosta myös loma-aikoina?

Mä meinaan kyllä näihin viimeisiin päiviin vielä mahduttaa kahdet jumpat ja juoksupinkomiset, koska tämänpäiväisen helletappotreenin jälkeen on aivat taivaallinen olo :) Sara xxx



Naisystäviä.

24.7.2016
Voi mikä viikko onkaan takana! Kiirus ja täynnä ihania tapaamisia - oikea ystävien viikko <3

Välillä Irlannissa kaipaan niin kovasti sellaisia ystäviä, ketkä tajuaa minua puolesta sanasta, naisia kenen kanssa nauraa niin paljon, että kyyneleet valuu silmistä, yhdessä hengailua tai vaikka porukalla shoppailua. Tällä viikolla olen saanut kaikkea tuota ja vielä enemmän. 

Olen mietiskellyt miten erilaisia ihmisiä olen tavannutkaan tällä viikolla ja kuinka kaikista kohtaamisista on jäänyt eritavalla voimaannuttava olo. Minulla on elämässä todella erilaisia kavereita ja tunnen oloni erityisen onnekkaaksi juuri nyt väsyneenä sunnuntai-iltana kaikista riennoista.

Maanantaina treffasin rakasta vanhaa ystävääni Ritua, kuka on enemmänkin kuin oma sisko. Me olemme tavanneet lukiossa, muuttaneet yhdessä ulkomaille ja kasvaneet yhteen niin monella eri tavalla. Lapset jopa luulevat Ritu-tätiä ihan oikeaksi tädikseen :) Viime vuosina olemme molemmat tahoillamme kasvaneet aikuiseksi ja se tuo taas ihan uudenlaista syvyyttä ystävyyteemme. Hän on juuri se ystävä, kenen kanssa ei vaihdeta kuulumisia säännöllisesti, mutta voisin silti soittaa vaikka keskellä yötä, jos hätä olisi.

Tiistaina taas tapasin vanhan lähiön mammakavereita, keiden kanssa jaettiin esikoisten vauvavuoden ilot ja surut. Uskomatonta tuntea vieläkin kuuluvansa jengiin, vaikka viimeisestä tapaamisestakin on jo vuosia. Maailmaa tuli parannettua yhden ihanaisen terassilla kynttilän valossa aina pikkutunneille asti.


Torstaina olikin vuorossa hauskat treffit blogikaverin Elisan kanssa. Me ollaan aikaisemminkin treffattu, tosin lasten kanssa, ja oli todella kiva juttu, että päästiin yhdessä illalliselle :) Oli virkistävää saada turista näitä bloggaamiseen liittyviä hommeleita samoista asioista kiinnostuneen kaverin kanssa. Aika juoksi hyvässä seurassa ja kotiuduttiin  molemmat näiltäkin treffeiltä vasta illansuussa. Kiitos vielä Elisa, oli huippu kivaa :)


Perjantain ystävätreffeille pääsivätkin mukaan lapsetkin. jo ehti näyttää siltä, ettemme tänäkään kesänä treffaisi ihanan S:n perheineen kanssa, mutta lopulta heidän lomansa Helsingissä onnistui ja aivan tajuttoman ihana päivä Suomenlinnassa meillä olikin. 

Olemme alunperin tutustuneet mun ihka-ensimmäisen blogin tiimoilta yli 5 vuotta sitten! Tämä bloggaus on oikeasti tuonut mun elämään niin paljon hyvää. Esimerkiksi juuri sellaisen sielunsiskon, mitä S on. Mikä parasta; meidän lapsilla oli superkivaa yhdessä ja huokailimme vain, kumpa asuisimme lähempänä toisiamme! Itä-Suomi ja Länsi-Irlanti ovat kyllä ihan kamalan kaukana toisistansa, mutta onneksi some auttaa tässäkin asiassa ja erityisesti facebooking messenger kilahtaa toisinaan hitsin hyvistä linkeistä kirjoituksiin taikka juttuihin, mistä tiedetään vain toisiemme tykkäävän :)

Launatai huipentuikin yhden aivan mielettömän naisjoukon kimppatapaamiseen tai pikemminkin kokopäivän treffeihin. Nämä naiset olen löytänyt elämääni eräästä nettiryhmästä ja voi pojat, miten onnekas olenkaan! Tai olemme kaikki. Iso ryhmä naisia on tuonut sellaista huumoria ja avunantoa, solidaarisuutta, empaattisuutta ja ajatuksia erilaisista katsantokannoista, että en vain voi muuta kuin uskoa mielettömään naisenergiaan. Ja sosiaalisen median tarpeellisuuteen. Ainakin minä yksin iltaisin sielä Atlantin rannalla olen tuntenut suurta onnea siitä, että vain klikkautumalla nettiin ole ison ystäväjoukon keskellä. Väittäisin olevani varmasti jo masentunut ilman tätä tukijoukkoa.

Lauantaista ei nauru loppunut kesken. Yritimme Pian kanssa ottaa asukuvia, mutta kaiken kikatuksen keskellä niistä tuli tällaisia epäteräviä suttuja. Mutta silti lätkäsen tähän tällaisen kuiteskin näytille vaikka sitten itselleni muistoksi mitä mahtavimmasta päivästä. Naururyppyjä tuli varmaan ainakin tsiljoona lisää :D 

Ystävät ovat kyllä elämän suola. En ole oikeastaan edes tajunnut miten kamalasti olen juuri tätä kaivannut elämääni enemmän. Kurkkua kuristaa hiukkasen lähteä kotiin viikon päästä, vaikka onhan minulla ihania tyyppejä sielä Irlannissakin. 

Tämä seuraava viikko onkin sitten pyhitetty ystävistä kaikista läheisimmille, nimittäin siskoilleni perheineen. Vihdoinkin kaikki ovat koolla täällä Helsingissä ja melkein ratkean liitoksistani, kun tiedän pääseväni halailemaan omia murusia siskojen lapsukaisia huomenna. Meidän pieni serkusremmi jälleen samassa paikassa mummin ja paapan luona <3

Tähän onnellisuuspläjäykseen päätän tämän iltaiset pulinat ja käykäähän kurkistamassa meidän kuvat myös Mammatyyleistä. Ruuhkamutsina toki unohdin laittaa korut korviini ja vaihtaa yläosan ja keskimmäiselläkin oli ihan väärä paita plus kuvaukset olivat nälkäkiukkuisen perheen kera varmaankin astetta haastavammat, mutta ammattimainen Maj kyllä onnistui ihmeen kaupalla sentään pari järkevää otosta löytämään. Note to self: ajanhallintaa voisi reissutilanteissa vielä vähän petrata, kääk.

Suomi-idylliä.

23.7.2016

Hei vain heinäkuiset terveiset. Mä aivan luulin, että mulla olisi aikaa täällä lomaillessa bloggailla jotenkin täyspainoisesti, mutta eipä niin ole tapahtunut. Loma on vienyt mennessään ja koneelle taidan istahtaa nyt toista kertaa vasta. Toissaalta olen mietiskellyt, että eiköhän sielä ole suurin osa ihmisistä kuitenkin lomilla mökeillä ja muuten vain ulkosalla taikka ulkomailla. 
Lomaillaan siis itse kukin :)

Mutta heikosta verkossa olosta huolimatta (puhelimessakin wifi vain täällä mummilassa), olen innostunut kuvailemaan hurjasti uudella kamerallani ja luulen, että tämä tulee piristämään blogia Irlannistakin käsin aika lailla, jee :))

Vielä silti haluan palata hetkeksi meidän viikkoon maaseudulla...



Moneen kertaan huokasin hymyillen sydän täynnä tätä Suomi-idylliä. Kuinka kenellekkään voisi ikinä selittää karavaanaripuiston uimarannan kahviossa hiukan epävireisesti raikaavaa päiväkaraokea, miten erilainen tunne on istua puulämmitteisessä saunassa sähkösaunan sijaan, miltä tuntuu molskahtaa Suomalaiseen kylmään ja puhtaaseen järviveteen?

Meille jäi erityisiä muistoja Kaustisen kansanmusiikkifestareilta, mustikkametsästä, Tuurin Miljoonativolista ja ihan serkkujen ja setien kahvipöydästä. Itselleni ehkäpä tärkeintä oli saada halata omaa kummisetääni ja -tätiäni useiden vuosien jälkeen.

Maalla oli niin rauhallista ja vaikka vesi ropisi kuin Esterin just sieltä, ei se estänyt saunasta vilvoittelemaan juoksua ja kesäsateen jälkeen illansuussa oli kerrassaan herkullista hiippailla poimimaan marjoja suoraan pensaasta suun täydeltä.

Ehditiin jutella iltasella vanhempieni kanssa, kun lapset oltiin saatu nukkumaan ihan älyttömän myöhään. Omia serkkujani kopisteli ovelta ihan vartavasten meitä ulkomaan sukulaisia tapamaan, mikä oli vain niin ihanaa. Meillä on kyllä aivan ihana suku <3

Helsinkiin palatessa onkin ollut melkein jopa kiirus ja kontrasti Etelä-Pohjnmaan viikkoon on aikamoinen! Instagramista @supersaras meidän menoja voipi seurata hiukan reaaliaikaisemmin, mutta kyllä minä tännekkin yritän taas kirjoitella pian :) toivottavasti teillä kaikilla on ollut myös ihana kesä ja loma :) kuulemisiin, Sara xxx

Hetkinen, Helsinki.

10.7.2016
Hei vaan täältä Suomesta! Mulla on ollut pikkusen tässä ongelmia bloggailla, kun möin mun pikku kameran viime viikolla ostaakseni nyt täältä uuden, mutta en vielä ole ehtinyt eli hiukan olen saanut lainata isäni Canonia ja heidän tietokonettaan, mutta kuvat eivät meinanneet sitten millään ladata eli tässä vihdoinkin vasta kirjoittelen.

Jospa kuitenkin huomenna jo saisin sen uuden kameran käyttööni ja kenties sitten voin kirjoitella tuolta ipdailta käsin :)

Mut juu, täällä ollaan mummilassa ja ihanaa on. Saavuttiin hurjan myöhään tostain ja perjantain välisenä yönä. Matka sujui mukavasti, mutta perjantai erityisesti ja lauantaikin kului vielä vähän koomassa. Viime yönä taisin nukkua paremmin kuin vuosiin ja heräsin aamulla vasta 10:30!

Lapset nauttivat täällä olosta selkeästi ja vaikka kävimme pienellä juna- ja metro-ajelulla lauantaina, taitaa kaikista lemppareinta olla tässä vanhempieni pihapiirissa ulkoleikeissä, pyöräilemässä ja kuplia puhaltamassa. Itse jo hiukan haikailen itsekseni keskustaan pyörimään sillä olipa taas ihana olla Helsinki cityssä <3 

Mutta nyt vain hetkiseksi sanomme Helsingille heipat ja suuntaamme huomenna Tampereen kautta Etelä-Pohjanmaalle isäni kotiseuduille lomailemaan. Odotan hurjasti setien, serkkujen ja muiden sukulaisten näkemistä ja lapsuuteni kesien maisemia. Meillehän maalla olo ei nyt ole mikään novelty,  mutta onhan sielä lakeuksilla hurjan eri näköistä Irlannin kumpuihin verrattuna.

Palailen toivottavasti jo viikon varrelta, mutta viimeistään ensi viikonloppuna! Sara xxx

p.s. vitsit täällä on kallista kahviloissa! vitsit, miten monilla naisilla on tekoripset! vitsit, miten ihanaa ostaa mansikoita ja herneitä torikojuista! vitsit, miten ihanaa juoda Suomalaista suodatinkahvia!

Paras pastasalaatti.

5.7.2016

Voi elämä, että voi ihmisen elämä olla kiireistä. Tätäkin postausta jo kirjoittanut mielessäni sunnuntaista lähtien, mutta nyt vasta keskiviikkona ysin jälkeen ehdin istahtaa tähän koneelle.

Jospa tässä ei nyt olisi ollut jo tarpeeksi kaikenlaista, meidän autosta meni rikki joku takajarrujuttu ja jarrunesteputkessa oli vuoto ja super ystävällinen korjaajamies lupasi saada hommelit kuntoon huomiskesi, koska toki meidän oli lasten kanssa tarkoitus sillä nimenomaisella autolla kaahailla Dublinin jo maksettuun lentokenttäparkkin. Huhheijaa, onneksi rikkoutui jo viikonloppuna eikä moottoritiellä matkalla toiselle puolelle saarta. Autot on kyllä ihan vihoviimeisiä rahasyöppöjä kaiken maailman muun hiilijalanjäljen lisäksi. 

Anyhow, koska tämä jo sunnuntaina syöty ruoka ei ehtinyt meatfree mondayksi, jaan sen nyt: 

Mulla vähän parhaat reseptit saatuvat syntymään sattumankaupalla. Tämäkin tapahtui niin, että seurustelumme alkuaikoina Irlannin perheessä vieraillessa mun kasvissyöntiä ei mitenkään erityisesti oltu huomioitu ja niinpä keräilin lautaselleni yleensä, mitä nyt satuin löytämään tarjottavista vegenä. 

Kerran jossain kemuissa oli simpukkamakaroonia, fetaa ja paprikaa, mitä kauhoin lautaselle. Mitään kastiketta ei ollut oikein tarjolla muuten kuin majoneesia, mitä en yleensä ikinä käytä. Muuten ruoka olisi ollut kamalan kuivaa ja yllätyksekseni siitä kehkeytyikin aika ihana makuelämys, mitä sitten rupesin omalla tavallani jatkamaan ja tekemään ruoaksi useampaankin kekkeriin. 

Tämä on siis mielestäni parasta pastasalaattia ja sopii loistavasti vappuun, juhannukseen taikka ihan tavallisen grilliruoan lisukkeeksi. Me syötiin nyt tätä tällä kertaa ihan pääruokana, koska yritän tyhjennellä jääkaappia.

Tarvitset siis:

hyvää fetaa (ei light, Patros on oikein hyvä), kurkkua, tomaattia, paprikaa, valkosipulinkynsi tai kaksi, punasipulia/kevätsipulia, pastaa (nyt käytin täysjyvä fusillia, mutta ihan valkoinen simpukkapasta on kaikessa epäterveellisyydessä maukkainta), pari ruokalusikallista kunnon majoneesia (ei light), mustapippuria ja mahdollisesti maun mukaan lusikallinen pestoa.

Kasvikset ja feta siis pilputaan pieneksi kuutioksi ja sipulit mukaan ja majoneesia ihan sen verran, että salaatti ja pasta sekoittuvat siihen, mutta missään nimessä eivät lillu kastikkeessa.

Aikaisemmin en ikinä ole laittanut paahdettuja pinjansiemeniä, mutta tällä kertaa meiltä oli pesto loppu ja halusin vielä vähän extra proteiinia annokseen ja voi jestas miten hyvän lisän ne toivatkaan!
Suosittelen siis ehdottomasti.

Rucolankin olisi voinut hyvin sekoittaa mukaan, mutta yksi lapsista ei tosiaan välitä lehdistä.

Ja toinen taas tällä hetkellä söisi vain lehdet :D
Et ei nyt taas mitään mega gourmetia, mutta helppoa kesäruokaa. 

Jep, mutta nyt nuo matkalaukut katselevat minua siihen tyyliin, että pitää ruveta viikkailemaan vaatetta paikalleen ja miettimään vielä käsimatkatavaroiden sisältöä. Huominen on pyhitetty miehen kanssa oleilulle, toivottavasti auton hakemiselle, siivoilulle, jumppailulle ja niin edelleen.
Eli seuraavan kerran todennäköisesti kuulemmekin sitten Suomesta!
Sara xxx

Mitä kuuluu Pulla?

1.7.2016





Vuh, vuh! Tätä koirulia ei olekkaan täällä näkynyt nyt vähään aikaan. Pullapullava on salakavalasti tullut jo melko isoksi koiraksi. Ikä on jotakuinkin puoli vuottaa ja pikkusen päälle. Pentuhan hän siis vielä on, mutta jo kovasti talon tavoilla ja meidän oma lemmikki.

Välillä pitää ihan vieläkin ihmetellä, että meillä on oma koira! Tunne saattaa vaikkapa yllättää ruokakaupasta ja tulee oikein kiire kotiin koiran luokse. Rakas ja tärkeä koira onkin meille kaikille, vaikka todellisuuden nimissä saa minut ainakin välillä ihan hulluuden partaalle. Vähän niinkuin omat lapset, tirsk :D

Pulla on jotakuinkin täydellisen sisäsiisti ollut jo pari kuukautta. Oikeastaan siistiksi oppiminen sujui ihan hetkessä, koska ulkona sattui olemaan tosi hyvät ilmat silloin ja otin aika no-nonsense-asenteen enkä oikeastaan antanut koiralle mahdollisuuksia pissailla sisällä. Haukan katse palkittiin ja elämä on kyllä helpompaa näin ehdottomasti. Joskus aamuisin tekisi niiiiin paljon enemmän mieli vaan jatkaa unia, kuin hypätä ulos koiran kera, mutta toisaalta raikkaassa ilmassa kyllä herää sitten alta aikayksikön eli tosi hyvä vaan.


Pulla osaa tulla luokse, hakea ja istua, antaa tassua, mennä alas, jos hyppää ihmistä vasten, päästää irti lelusta, tottelee ä-ää kieltoa olla koskematta johonkin ja osaa jopa pissata käskystä, mutta mitään kovin monimutakisia juttuja ei olla hänelle ehditty opettaa (roll over jne.). Pääasia on, että tottelee edes nuo yksinkertaisimmat jutut. Terrierithän oikein tykkää käskyttämisestä eli päivittäin tulee vähän edes leikittyä noita käskyleikkejä.

Pullukka ei ole toistaiseksi tuhonnut mitään meidän omaisuutta, koska ollaan pyritty hänen yksinollessaa jättämään esille jotain aktiivisuusleluja ja sitten ihan vain viemään häntä paljon lenkeille, että yksinollessaan ilmeisesti vain nukkuu. Tykkään ihan hirmuisesti käydä kävelyllä koiran kanssa <3 Ja nyt ollaan vähän harjoiteltu, että miten kävelee ilman hihnaa ja hyvinhän se sujuu. Täällä maaseudulla, kun on aika yleistä pitää koiria vapaana. Mukavasti kyllä kulkee hihnassakin :)

Pulla steriloitiin juuri tuossa meneellä viikolla ihan eläinlääkärin suosituksesta, kun ei kerta pentuja oltu ajateltu hänellä teettää. Leikkauksesta toipuminen oli onneksi nopeaa, vaikka mulla meinasi sen kaartion kanssa tulla jo uskonpuute! Pulla hyörii yleensä aina mun jaloissa tässä kotosalla ja sen muovihärpäkkeen kanssa oli entistä enemmän tiellä. Onneksi se on mennyttä nyt, huh.

Pulla on energinen ja iloinen koira ja on tuossa asuintalomme pihalla meidän kanssa aina ulkoilemassa ihan vapaana. Onneksi naapuritkin tykkäävät hänestä ja kukaan ei ainakaan vielä ole sanonut mitään negatiivista.

Karvaa pitäisi mennä nyt pian trimmaamaan, kun alkaa näyttää meidän makuun liian paljon Westieltä ;) Hänessä on siis tosiaan sitä Jack Russelia ja Maltalaista ja eniten tykätään vähän lyhyemmästä ja virtaviivaisemmasta karvasta, kuin tuollaisesta moppiluukista.

Oli se kyllä silkkaa hulluutta tähän elämäni kiireisimpään kevääseen vielä ympätä koiranpennun ottaminen, mutta onneksi otettiin. Ei me häntä kyllä vaihdettaisi mihinkään! Lapsistakin on hurjan paljon apua koiran kanssa - paljon enemmän, kun olisin voinut kuvitellakaan. Erityisesti esikoinen käy reippasti ja pyytääkin päästä pissattamaan koiraa tuohon pihalle. Siitä olen ihan superkiitollinen.

Nyt vain vähän jo surettaa etukäteen, miten Pulla jakselee vähän pidempiä aikoja yksikseen, kun jää tänne Liamin kanssa kotimieheksi meidän lähtiessä Suomeen. Yhtä naapuria on jo pyydetty hätäavuksi ja kyllä mä siis uskon, että koira voi aivan hyvin, kun kuitenkin saa sitten maksimaalisen huomion Liamin ollessa kotosalla ennen töitä, töiden välissä ja tullessaan kotiin töistä. Ja se lämmittää mieltä, ettei Liamin tarvitse kolmea viikkoa tulla tyhjään kotiin <3 Meille muille tulee varmasti ihan älytön ikävä tuota karvaturria (tarkoitan tällä koiraa :DD)

Sellaisia meidän koiran kuulumisia :)

Muuten täällä onkin ihan järkyttävä kiirus, kun lapset on nyt siis kesälomalla vihdoin ja samalla, kun yritän keksiä tekemistä, pitäisi kanssa pakata Suomea varten ja siivota vimmatusti, kun meille tulee suoraan Suomesta mukana kylään siskon tyttö. Yritän silti palailla blogin puolelle ihan pian! Toivottavasti Suomessa olisi oikein ihanat kesäsäät. Täällä nimittäin on sadellut taas rajusti ja aamulla oli vain +11 astetta, hyh! Kuulemisiin taas, Sara xxx