2017 on tehnyt hyvää.

27.2.2017
Blogi-kaverini ja kaverini muutenkin Saara tuossa juurikin nosti ilmoille kysymyksen, että "No milloin sinä rupeat sitä blogia taas kirjoittamaan?", kun vaihtelimme puhelimessa kuulumisia. Niin taisi tietää Saarakin ja te muutkin linjoilla roikkuvat (kiitos!), että en osaa tästä harrastuksesta päästää vieläkään irti :) Joskin bloggerin salasana oli jo unohtunut, piti vähän miettiä mihinkähän pikselikokoon tapasin kuvia pienentää ja ennen kaikkea, mitä ihmettä haluan tänne blogiin kirjoittaa?

Se mitä tapahtui nyt joulukuussa minulle toi ihan hirmuisesti perspektiiviä ihan kaikkeen. Niin kamalasta kaaoksesta ja stressistä syntyikin uudenlaista rauhallisuutta ja hyväksyntää <3 Elämä alkoi voittamaan ihan yllättävän nopeasti (tästäkin voisin toki kirjoittaa ihan oman postauksensa) ja vaikka kotiutuminen tänne uuteen paikkaan tuntui aluksi todella vaikealta ja jopa epämieluisalta, aika tässäkin on jo nyt tehnyt tehtävänsä ja nyt nämä kulmat ovat jo osa arkea. 


Vähän on taas alkukankeutta tuottaa tekstiä, mutta ehkäpä tämä tästä :) Toivottavaasti te muutkin voitte hyvin ja kiitos noista lukuisista kommenteista tuohon edelliseen. Ne todella lämmittivät ja herkistivät ja toivon, että jaksatte vuorovaikuttaa täällä jatkossakin <3 Kommentit ja se kanssakäyminen teidän lukijoiden kanssa on tässä blogin kirjoittamisessa kaikista parasta. Muutenhan tämä on tällaista aika tylsää yksinpuhelua :)

Mutta nyt lounashommeleihin ja kuullaan taas pian!